Kauraleipä

Olen viime aikoina yrittänyt tutustua leivän syvimpään olemukseen, ja niin leipää kuin leipäjuuriakin on tullut keittiössäni väännettyä ihan toden teolla. Siippani on meinannut jo pariin otteeseen hermostua, kun leipäjuuret ja -taikinat ovat vallanneet jääkaappimme lähes kokonaan. Tuore ja lämmin leipä on tosin saanut hänet leppymään, joten uusien leipäohjeiden pruuvailu saa edelleen jatkua.

Olen väsäillyt paljon erilaisia leipiä, mutta ne mokomat ovat kadonneet taivaan tuuliin niin nopeasti, etten ole niitä ehtinyt edes kuvata. Onnekseni sain tänään siepattua yhden lämpimäisen linssini alle ennen kuin se teki katoamistempun, joten pääsenpä sen ohjeen teillekin täällä jakamaan. Pahoittelen jo nyt, jos leipäpostailut näyttävät pian täyttävän koko blogini. Leipä on mun mielestä nyt vaan tosi in! :D

En ole koskaan tehnyt leipäjuuria, koska olen leipurina melko kärsimätön - kun saan idean tehdä jotain, se pitää tehdä heti. Leipäjuuren tekemiseen menee muutama päivä (kamalaa!), ja siksi niitä ei ole tullut aiemmin tehtyä. Noin kuukausi sitten otin itseäni kuitenkin niskasta kiinni, ja pakotin itseni ottamaan vastuun parista pienestä elämästä. Nyt jääkaapissani pulputtelee onnellisena kaksi valmista leipäjuurta. Nyt sitä paria päivää ei edes tarvitse odotella, sillä juuret ovat käyttövalmiita koko ajan. 
Juuria pitää muistaa ruokkia pari kertaa viikossa, jotta ne pysyisivät hengissä. Jos siis mietit perheenlisäystä tahi kotieläinten hankintaa, ehkä leipäjuuren kasvattaminen voisi olla hyvä tapa harjoitella kasvattamista ennen suurempien elämänmuutosten tekoa.. Itsehän ehdin tässä kuukauden aikana jo yhden juuren tappaa!

Olen leiponut aina paljon leipää, koska itseleivottu leipä on vaan niin tautisen hyvää. Lisäksi olen järjetön taikinafriikki. Ihan tosi, en tiedä mitään siistimpää kuin onnistunut taikina! :D  Kun otin leipäjuuren mukaan leivontaan, olen huomannut, että niin leivistä kuin taikinastakin tulee entistäkin parempia. Juuri tuo leipään lisää mehevyyttä ja se antaa siihen myös kevyen happaman maun. Vasta nyt tajuan, kuinka paljon olen leivän leivonnassa missannut, kun en ole käyttänyt siinä juurta. Olen tainnut alkaa ymmärtää leipää juurta jaksain!

Onnistuneen leipäjuuren kanssa ei taikinaan tarvitse välttämättä lisätä edes hiivaa, mutta olen lukenut, että monet leipomotkin lisäävät leipätaikinoihin hiivaa ihan vaan siksi, että leipien laatu pysyisi päivästä toiseen samana. Itsekin käytän hiivaa ihan vaan siksi, että olisi kurja huomata leipää paistaessa, että juuri ei olekaan suostunut kohottamaan leipää tarpeeksi. Päätä siis itse, käytätkö hiivaa vai et.

Mutta nyt jaarittelut sikseen ja reseptit kehiin ja taikinat tulille!

Leipäjuuri vehnäjauhoista:

2 dl vehnäjauhoja

1,5 dl vettä

Päivä 1, aamu: sekoita jauhot ja vesi kulhossa ja peitä kelmulla. Jätä huoneenlämpöön.

Päivä 1, ilta: ruokinta: lisää juureen puolet vesi- ja jauhomäärästä (= 1 dl jauhoja, 0,75 dl vettä) ja sekoita. Peitä ja jätä huoneenlämpöön.

Päivä 2, aamu: ruokinta: tee kuten edellä. Jos juuri on lähtenyt käymään, eli se pulputtaa, voit siirtää sen nyt peitettynä jääkaappiin. Jos juuri ei näytä elonmerkkejä, lisää siihen vähän raastettua omenaa tai teelusikallinen hunajaa. Kun juuri käy, voit siirtää sen jääkaappiin.

Päivä 3, aamu: ruokinta. Peitä ja laita jääkaappiin.

Päivä 4: juuri on käyttövalmis. Jos et tarvitse juurta heti, voit säilyttää sen jääkaapissa. Muista ruokkia juurta pari kertaa viikossa.

Huom! Jos juuri alkaa erottua, eli sen päälle muodostuu nestettä, sekoita juuri ja ota siitä talteen pari ruokalusikallista. Heitä loput juuresta pois. Tee vanhan juuren päälle uusi juuri, eli toimi samoin kuin edellä.

 Kauraleipä, vaihe 1:

160 g valmista vehnäjuurta
5 dl vehnäjauhoja
4 dl vettä

vaihe 2:

3,3 dl/1tlk alkoholitonta vaaleaa tai tummaa olutta

5 dl kaurahiutaleita
5 dl kaurajauhoja (Oatly)
n. 2 dl vehnäjauhoja

 1/3 tuorehiivaa

3-4 tl suolaa

3 rkl hunajaa

oliiviöljyä

 Sekoita vaiheen 1 aineet kulhossa sekaisin. Peitä kulho ja anna taikinajuuren tekeytyä huoneenlämmössä vähintään 5 tuntia tai yön yli. Voit nostaa taikinan jääkaappiin, jos et pääse tekemään sitä loppuun viimeistään 8 tunnin tekeytymisen jälkeen. 
Lisää vaiheen 2 kaikki muut aineet paitsi öljy taikinaan ja vaivaa yleiskoneella noin 15 minuuttia. Jos vaivaat taikinaa käsin, joudut vaivaamaan sitä jopa puoli tuntia saadaksesi siihen hyvän sitkon. 
Valmis taikina on löysähköä, mutta jos se tuntuu aivan liian lötköltä, lisää siihen tarvittaessa vehnäjauhoja. Anna taikinan levätä kulhossa puolisen tuntia ja muotoile se sitten jauhotetulla pöydällä leiviksi (kaksi isoa tai kolme pientä). Koska leipätaikina on löysää, kannattaa leipien ympärille laittaa paiston aluksi "kannatusreunat". Käytin itse esimerkiksi irtopohjavuoan reunoja. Näin leivät eivät pääse viimeisessä kohotuksessa levähtämään lättänöiksi. Voit paistaa leivät myös voidelluissa leipävuoaissa.
Anna leipien kohota liinan alla tunti ennen paistamista. Sivele leipien päälle ennen paistoa vähän oliiviöljyä ja ripottele päälle rouhittua merisuolaa. 
Laita uunin pohjalle tyhjä pelti ja lämmitä uuni 250 asteeseen. Kun uuni on valmis, laita leivät paistumaan uunin keskitasolle, ja kaada pohjalla olevan uunipellin päälle pieni kupillinen vettä. Sulje uuninluukku nopeasti. Vesi muodostuu uunissa höyryksi, jonka tarkoitus on tehdä leipiin rapea kuori. Laske uunin lämpötila 200 asteeseen. Kun olet paistanut leipiä noin 20 minuuttia, voit päästää uunista höyryt ulos. Paista leipiä yhteensä noin 35-40 minuuttia tai kunnes niiden pohjasta kuuluu ontto ääni kun siihen kopauttaa.

Anna leipien jäähtyä ennen tarjoilua.

Sipaise päälle aitoa kirnuvoita ja nautiskele kera teekupposen.

Rakkaudella,

Paula
p.s. kauraleipä on erityisen hyvää paahdettuna!

Leipä - se on hyvää.

Choco Bites

Jälleen kerran minulle iski aivan järjetön leipomisvimma juuri silloin, kun kakkukaappini sisältö ammotti lähes tyhjyyttään. Mutta kun leipomuspuuska iskee, on pakko toimia. Onneksi kekseliäs leipuri kehittää reseptit omien kaappiensa myötäisiksi. Esimerkiksi tässä super-suklaisessa suklaakakussa ei ole yhtään suklaata - vain kaakaojauhetta. Silti koostumus on silkkisen suklainen, ja taltuttaa varmasti intohimoisemmankin suklaasiepon herkkuhimot :)

Yritin saada rouskutuntumaa kakkuun lisäämällä taikinaan ja päälliseen keksimuruja. Totta puhuakseni tämä kokeilu ei ollut niitä parhaimpiani, sillä keksit vettyivät taikinassa, ja tahdottu rouskutuntuma jäi puuttumaan. Kuorrutteen päällä keksit pysyvät rouheina ainakin ensimmäisenä tarjoilupäivänä, mutta parhaat rouskutukset saat kuitenkin käyttämällä taikinaan esimerkiksi macadamiapähkinöitä. Halutessasi voit lisätä taikinaan myös rouhittuja sulkaapaloja, mutta kuten sanottu, niitä ei välttämättä tarvita, sillä kakku on jo itsessään jätte suklainen.

Kakkupohjaan (yksi pellillinen):

2dl vehnäjauhoja

1 dl kaakaojauhetta

1tl suolaa

2 tl vaniliinisokeria

1 tl leivinjauhetta

2 kananmunaa

2,5 dl sokeria

100 g mantelimassaa

0,5dl kermaa

1,5dl kahvia

4 cl amarettoa

150 g voita, paahdettuna*

kourallinen macadamiapähkinöitä, rouhittuna 

* Keitä voita kattilassa matalalla lämmöllä kunnes se alkaa ruskistua ja tuoksu muuttuu pähkinäiseksi. Tarkoitus on ruskistaa voin maitoproteiinit. Varo ruskistamasta liikaa, sillä muuten voi muuttuu kitkerän makuiseksi. Ruskistamiseen menee viitisen minuuttia.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Jos kaakaojauhe on kokkareista, jauhot kannattaa siivilöidä pari kertaa. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.  Sekoita amaretto ja kerma kahvin joukkoon. Lisää jauhot, kermakahvi ja voi vuorotellen kanamunavaahtoon. Sekoita taikina tasaiseksi. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla, ja voitele paperi öljyllä tai pehmeällä voilla. Kaada taikina pellille. Paista kakkupohjaa 200 asteessa noin 12-15 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä.

Kuorrute:

2dl kaakaojauhetta

3 dl kahvia

3dl sokeria

vaniliinisokeria

 1 rkl siirappia

 50 g kylmää voita, paloiteltuna

 1,5 dl maissijauhoja

 1,5 dl vettä

 Sekoita kaakaojauhe, kahvi, sokerit ja siirappi kattilassa. Lämmitä seos kiehuvaksi. Sekoita maissijauhot veteen. Lisää seos kattilaan hyvin vatkaten. Lämmitä seos uudestaan kiehuvaksi. Seos saattaa paakkuuntua, mutta älä panikoi - se siliää, kun siihen lisätään voi. Kaada kuorrute kattilasta kulhoon ja lisää voi hyvin vatkaten. Peitä kulho kelmulla ja laita kylmään jäähtymään.

Täyte:

3 dl mustikkahilloa

2 limen mehu

kirch -likööriä

 

Sekoita täytteen aineet sekaisin. Lisää likööriä oman maun mukaan. Voit käyttää täytteeseen myös muuta likööriä.

Päälle:

macadamiapähkinöitä, rouhittuna

(kaakaojauhetta )

Kumoa jäähtynyt kakkupohja puhtaan leivinpaperinpäälle, ja irrota paistossa käytetty leivinpaperi pohjasta. Levitä täyte kakkupohjan päälle. Lisää kuorrute täytteen päälle. Koristele rouhituilla macadamioilla ja siivilöi halutesssasi päälle vielä kaakaojauhetta.

Anna kakun vetäytyä jääkaapissa vähintään muutama tunti. Trust me, kakku paranee, kun se on saanut jähmettyä hetken.

Nautinnollisia herkkuhetkiä!

Rakkaudella,

Paula

Palsternakkakakku

Kyllä, juureksia voi käyttää myös leivontaan! Porkkanastahan on kyhäilty jo vaikka kuinka pitkään kakkuja ja muffinsseja, ja punajuurikin on päässyt ainakin mehun muodossa monen leivonnaisen mausteeksi. Palsternakkajälkkäreihin en ole kuitenkaan vielä törmännyt.

Pyörittelin tätä ohjetta mielessäni pitkään, ja parin yrityksen ja erehdyksen jälkeen löysin kakkuun oikean makujen balanssin. 

Kakku on hyvää au natural, mutta halusin kokeilla, pystyykö palsternakasta tekemään ihan oikean jälkkäriannoksen. Väsäsin kakun kaveriksi aprikoosimelbaa, raparperisorbettia ja palsternakkamoussea. Mousse on tosi maukasta, mutta sen ulkonäössä olisi vielä parantamisen varaa. Siksi piilotinkin moussen kakkupalojen alle. Mousse kuitenkin vahvistaa annoksen  pääraaka-aineen makua, ja siksi se kuuluu oleellisesti annokseen. Koristeeksi heitin ainoata tuoreyrttiä, mikä kaapistani tekohetkellä löytyi, ja kyseinen yrtti sattui olemaan timjami. Maistellessani annosta huomasin, että pieni määrä timjamia sopikin aika kivasti annoksen makumaailmaan. Outoa, mutta hyvää!

Sorbetista ja melbasta kannattaa tehdä kirpsakoita, sillä kakku ja mousse ovat makeita ja täyteläisiä. Näin maut pääsevät hyvään tasapainoon. 

Tämän koko setin väsäämiseen menee tovi aikaa, mutta minkään osasen tekeminen ei ole erityisen vaikeaa. Mutta kuten sanottu, kakku on jo itsekseen niin hyvää, että se ei välttämättä tarvitse kaverikseen muuta kuin kupin kahvia :)

Kakkun ohje on passeli yhden litran kahvikakkuvuokaan tai 24 cm kakkuvuokaan, jos teet kakusta jälkkäriannoksen. Jos teet vain kakun, vähennä palsternakkasoseen annosmääriä noin 1/3.

Palsternakkasose: 

400 g palsternakkaa, raastettuna

ripaus kanelia

½ tl suolaa

reilu 1 rkl hunajaa

50 g voita

1 dl kermaa

1 dl maitoa

1 rkl sitruunamehua

2 siivua sitruunankuorta

Laita kaikki ainekset kattilaan ja hauduta palsternakkaraaste pehmeäksi matalalla lämmöllä, noin 10 minuuttia. Poista valmiista palsternakkapuurosta sitruunankuoret. Soseuta mahdollisimman hienoksi.

Kakkuun:

3 dl palsternakkasosetta

3 dl vehnäjauhoja

1 kananmuna

100 g voita, sulatettuna

1 dl sokeria

1 rkl hunajaa

½ tl soodaa

½ tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

1 tl vaniliinisokeria

2 rkl konjakkia

kourallinen manteleita, paahdettuna ja rouhittuna

Sekoita leivinjauhe, sooda, vaniliinisokeri ja jauhot sekaisin. Sekoita kaikki muut aineet erillisessä kulhossa sekaisin. Lisää jauhot ja sekoita. Kaada kakku voideltuun kakkuvuokaan ja paista kakkua uunin keskitasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia.

Raparperisorbetti:

200 g raparperia

2,5 dl sokeria

3 dl vettä

sitruunanmehu

2 valkuaista, kevyesti vatkattuna

Laita raparperit, vesi ja sokeri liedelle ja kiehauta. Kuori valkoinen vaahto raparperien päältä pois.

Anna seoksen pulputella matalalla lämmöllä parisenkymmentä minuuttia. Lisää lopuksi sitruunanmehu. Anna seoksen jäähtyä. Kaada se sitten laakeaan metalliseen astiaan (tai jäätelökoneeseen) ja peitä astia kelmulla. Pakasta noin kaksi tuntia. Kaavi seos erilliseen kulhoon ja vatkaa se sähkövatkaimella sohjoksi. Laita takaisin metalliastiaan ja pakasta noin tunti. Tee sama vielä pari

kertaa. Viimeisellä vatkauksella lisää valkuaiset sorbetin sekaan ja pakasta kunnes sorbetti on kiinteää. Sorbetti on mielettömän hyvää paahdettujen, kevyesti suolattujen pinjansiemenien kanssa.

Nyt sorbettiin voi lisätä valkuaisvaahdon

Aprikoosimelba:

noin 8 pientä (torilta ostettua) aprikoosia, pilkottuna

1 iso rkl hunajaa

snadisti vettä

1/2 sitruunan mehu

Laita kaikki ainekset kattilaan. Kiehuttele miedolla lämmöllä kunnes seos alkaa näyttää siirappimaiselta. Jäähdytä ja soseuta sileäksi.

Palsternakkamousse:

loput palsternakkasoseesta

2 keltuaista

2 valkuaista

1+1+1 rkl sokeria

2 dl kermaa

50 g pehmeää voita

ripaus vaniliinisokeria

Laita erillisiin kulhoihin valkuaiset, kerma ja voi+keltuaiset. Lisää jokaiseen kulhoon 1 rkl sokeria. Vatkaa ainekset kuohkeiksi. Kannattaa aloittaa valkuaisista, sitten siirtyä kermaan ja lopuksi vatkata voi ja keltuaiset. Näin sinun ei tarvitse pestä vatkaimia välissä. Lisää palsternakkasose ja vaniliinisokeri keltuaisvaahdon joukkoon. Nostele sekaan kerma ja lopuksi valkuaisvaahto. Älä vaivaa moussea liikaa, muuten se menettää kuohkeutensa. Nosta mousse jääkaappiin jähmettymään.

Lisäksi:

40 g paahdettuja, kevyesti suolattuja pinjansiemeniä, rouhittuna

timjamia
konjakkia

Kokoa annos:

Leikkaa palsternakkakakusta pieniä  neliöitä, kolme per annos. Dippaa palasia kevyesti konjakissa. Levitä aprikoosimelbaa valkoiselle lautaselle ruokalusikalla. Käytin yhteen annokseen noin 1 rkl melbaa. Pienet pisteet melbasta voit tehdä teelusikan kärjellä. Lusikoi noin 1 tl moussea per kakkupala palan pohjalle ja paina se sitten kiinni lautaseen. Asettele vapaalla kädellä. Pyöritä sorbetti palloksi joko lämpimällä jäätelökauhalla tai ruokalusikalla. Laita sorbettipallo aprikoosimelban päälle, näin se erottuu valkoisesta lautasesta. Ripottele lopuksi päälle pinjansiemenet ja pienet timjaminlehdet. 

Voilá! Jälkkäriannoksesi on valmis!

Bon appétit!

Rakkaudella,

Paula

 

Dallaspullat

Viitisen vuotta sitten olin töissä kahvilassa, jonne tilattiin dallaspullat raakapakasteena Fazerilta. Muistan, kuinka aina toivoin, että joku paistetuista pullista näyttäisi niin rähjäiseltä, että sitä ei kerta kaikkiaan voisi laittaa myyntiin tai että päivän päätteeksi dallaspullakorissa piilottelisi vielä ylijääneitä pullia. Arvatkaapa kuka nämä jämäpalat sai mussutettavakseen?! :D Joskus, jos pullia oli jäänyt paljon yli yhdeltä päivältä, saatoin syödä ainoastaan monen dallaspullan sisustat ja heittää "huonot" kuoret sitten roskiin. Sisustahan on dallaspullassa se kaikista herkullisin kohta.

Toivottavasti näiden omatekoisten pullien reunojapalojakaan ei heitetä pois, koska pulla maistuu aikas herkulta ihan reunoista sisustaan asti. Varmistaaksesi pulliesi menestyksen, suosittelen, että täytät pullat avokätisesti. 

Tein tästä erästä bostonindallasilaisen, mutta voit paistaa pullat yksittäin vaikkapa muffinivuoassa tai ihan vaan paljaalla pellillä.

En usko, että jämäpaloja jää yli, kun laitat näitä pullia pöytään. Kannattaa siis jemmata jo ennakkoon itselleen muutama pulla säästöön ;)

Dallaspulliin (noin 16 isoa pullaa):

1 annos pullataikinaa

Täyte:

200 g rahkaa

100 g voita

0,5 dl sokeria

1 tl vaniliinisokeria

1 kananmuna

1 pss vaniljakastikejauhetta

Mantelimuru:

kourallinen manteleita

0,5 dl sokeria

Paahda mantelit kuivalla pannulla kullanruskeiksi. Sulata pannussa yksi erä (0,5 dl) sokeria. Voitele leivinpaperi öljyllä ja laita mantelit siihen. Kaada päälle kuuma sokeri ja anna jäähtyä. Kun levy on jäähtynyt, hakkaa tai kutteroi se karkeaksi rouheeksi. 

Vatkaa loput aineet yhteen sähkövatkaimella.

Kauli puolet pullataikinasta isoksi levyksi. Voit tehdä koko satsin kerrallakin, mutta pientä määrää on helpompi kaulia (etenkin kun tilaa on hyvin rajallisesti!). Levitä puolet täytteestä levyn päälle ja ripottele päälle sokeri-pähkinämuru. Pyöritä levy rullalle samoin kuin korvapuusteissa. Päälle ei välttämättä tarvitse ripotella raesokeria,  mutta multa se lipsahti pullien päälle ihan vanhasta tottumuksesta (lue: vahingossa). Jos haet eksaktimpaa dallaslookia, kannattaa jättää sokeri pois. Jos paistat pullia bostonilaiseen tapaan, kannattaa paistoaikaa vähän pidentää, ettei pullakakku jää keskeltä raa´aksi.

Nautinnollisia herkkuhetkiä! Rakkaudella,

Paula