Terveisiä Australiasta!
Ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki kirjoitella vähän ruokakuulumisia täältä
pallon toiselta puolelta. Valitettavasti emme ole kyenneet (budjettisyistä) ja
kerenneet (well, this is kinda obvious!:D) ihan kaikkiin herkullisiin ruokamestoihin,
joihin ainakin mun suupielet olisivat kuolanneet. Aika paljon on kuitenkin
ruokaelämyksiä tähän reiluun kuukauteen jo mahtunut, ja toivottavasti niitä on
vielä reilusti edessä. Odotan jo innolla Thaimaata, sillä siellä saa kuulemma
ihan mieletöntä safkaa tosi halvalla.
Vähän kalliimpiin ruokapaikkoihin
voi bäkpäkkerivarannoillakin mennä, jos vain suostuu sniiduilemaan jostain
muusta - kuten asumiskustannuksista. Kämäisempikin hostelli saa uuden ilmeen,
kun sinne menee tyytyväisellä vatsalla :D Pakko sanoa, että on todellakin ollut
sniiduilun arvoista, sen verran herkullisia safkamatkoja olemme saaneet.
Hyvä ruoka ei tokikaan aina
tarkoita mieletöntä rahareikää lompakossa. Pienelläkin budjetilla voi
herkutella, kun vaan osaa työntää nokkansa oikeaan paikkaan. Jos et tiedä minne
mennä, kannattaa aina kysyä neuvoa paikallisilta. Näin mekin ollaan löydetty
pari helmeä.. ;)
Tässä pieniä makupaloja
matkanvarrelta.
Note: Jaan postaukset maittain,
sillä muuten yhdestä postauksesta saattaisi tulla niin juutasen pitkä, ettei 1.
kukaan jaksaisi lukea sitä ja 2. hostellin nettiyhteys ei jaksaisi ladata sitä.
Tokio
Japanissa ruokamatkailumme
rajoittui täysin ihmettelyyn! Lähdin Tokioon sillä ajatuksella, että maistan
kaikkea, mikä ei näytä "normaalilta". Paras elämys itselleni oli
pehmeät riisipallot, joissa täytteenä oli makeaa paputahnaa. Tämä pallero
yllätti minut niin koostumukseltaan kuin maultaankin niin kovasti, että
ensimmäisen puraisun jälkeen aloin nauraa hervottomasti. Palleron koostumus oli
jotain, mitä en ollut koskaan aikaisemmin kokenut! Lisäksi palleron
koostumuksessa oli jotain hyvin lohduttavaa ja samalla koomista. Pallero oli
tuttu joistain japanilaisista animeista, mutten koskaan osannut ajatella, että
pallero olisi ihan oikeasti olemassa! :D Aion ehdottomasti kokeilla näitä
palleroita myös kotona! Palleroiden oikea nimi taisi olla Mochi. Oma lempparini
oli mochi with red bean paste, mutta palleroita sai myös eri täyte- ja
kuorivariaatioilla.
Spirited away -elokuvassa päähenkilö Chihiro syö jotain mochin tapaista palleroa, ja mulle tuli välittömästi tämä elokuva mieleen, kun maistoin mochia! Just like in the movies!
Kylläpä ne pallerot näyttivät viihdyttävän myös raavasta miestä! :D
Ja ilmeisesti yksi täytevariaatioista oli bataattia (tai makeaa perunamössöä, who knows!)
Japanissa pääsimme ihmettelemään
myös Tokion kalamarkkinoita. Olin vähän pettynyt markkinoihin, koska en nähnyt
mieletöntä kalafiestaa, koska kaikki fisut olivat piilossa valkoisissa
bokseissa TAI sitten emme koskaan löytäneet tietämme niille oikeille
kalamarkkinoille.. (Taisimme hyvinkin eksyä markkinoiden 'takahuoneeseen',
jossa myyjät suhasivat ristiin rastiin isojen kylmäpakkaustensa kanssa). Joka
tapauksessa, erinäisillä myyntikojuilla pääsin pällistelemään enemmän
ihmeellisiä kaloja kun olen koskaan eläessäni nähnyt! :D
"Ja kaikki sanoo AAAAAAAAA!"
Ekana päivänä Tokiossa ulkona satoi vettä ja oli tosi kylmä! Sadepäivän pelastajana ja lämmittäjänä toimi ramen -nuudelit. Parasta tässä safkassa on aivan mielettömän herkullinen liemi, jossa nuudelit uiskentelevat. Uskon, että tällä safkalla voisi parantaa koko maailman!
Samaisena päivänä teimme perinteiset ja menimme
sushi-ravintolaan (kyllä, me syötiin koko ajan!). Paikka oli täynnä pelkästään
paikallisia, joten saimme puoleemme jonkin verran uteliaita katseita. Itse
keskityimme kuitenkin vain ihmettelemään sushikokin hääräilyä, sillä istuimme
keittiön 'tiskillä' (paras paikka ravintolassa, jos on yhtään kiinnostunut
ruoanlaitosta!). Kokki väsäsi sushilautasemme valmiiksi lähes samassa hetkessä
kun olimme sen tilanneet. Sushi-ninja-mastah! :) Itseäni ihmetytti erityisesti
se, kuinka siistinä kokit pitivät alueensa, vaikka he tekivät koko ajan uusia
annoksia. Tästä voisi allekirjoittanutkin ottaa vähän oppia..
Valitettavasti ehdimme olla Tokiossa vain muutaman päivän
(ja nekin täysin jetlagaajina), joten moni mesta jäi vielä ihmettelemättä.
Japanista jäi kuitenkin niin hyvä maku suuhun (kirjaimellisesti), että siellä
tulemme vielä käymään ihan kunnolla.
Rakkaudella,
Paula
