perjantai 18. huhtikuuta 2014

Makupaloja maailmalta, Tokio

Terveisiä Australiasta! Ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki kirjoitella vähän ruokakuulumisia täältä pallon toiselta puolelta. Valitettavasti emme ole kyenneet (budjettisyistä) ja kerenneet (well, this is kinda obvious!:D) ihan kaikkiin herkullisiin ruokamestoihin, joihin ainakin mun suupielet olisivat kuolanneet. Aika paljon on kuitenkin ruokaelämyksiä tähän reiluun kuukauteen jo mahtunut, ja toivottavasti niitä on vielä reilusti edessä. Odotan jo innolla Thaimaata, sillä siellä saa kuulemma ihan mieletöntä safkaa tosi halvalla.

Vähän kalliimpiin ruokapaikkoihin voi bäkpäkkerivarannoillakin mennä, jos vain suostuu sniiduilemaan jostain muusta - kuten asumiskustannuksista. Kämäisempikin hostelli saa uuden ilmeen, kun sinne menee tyytyväisellä vatsalla :D Pakko sanoa, että on todellakin ollut sniiduilun arvoista, sen verran herkullisia safkamatkoja olemme saaneet.

Hyvä ruoka ei tokikaan aina tarkoita mieletöntä rahareikää lompakossa. Pienelläkin budjetilla voi herkutella, kun vaan osaa työntää nokkansa oikeaan paikkaan. Jos et tiedä minne mennä, kannattaa aina kysyä neuvoa paikallisilta. Näin mekin ollaan löydetty pari helmeä.. ;)

Tässä pieniä makupaloja matkanvarrelta.

Note: Jaan postaukset maittain, sillä muuten yhdestä postauksesta saattaisi tulla niin juutasen pitkä, ettei 1. kukaan jaksaisi lukea sitä ja 2. hostellin nettiyhteys ei jaksaisi ladata sitä.

Tokio

Japanissa ruokamatkailumme rajoittui täysin ihmettelyyn! Lähdin Tokioon sillä ajatuksella, että maistan kaikkea, mikä ei näytä "normaalilta". Paras elämys itselleni oli pehmeät riisipallot, joissa täytteenä oli makeaa paputahnaa. Tämä pallero yllätti minut niin koostumukseltaan kuin maultaankin niin kovasti, että ensimmäisen puraisun jälkeen aloin nauraa hervottomasti. Palleron koostumus oli jotain, mitä en ollut koskaan aikaisemmin kokenut! Lisäksi palleron koostumuksessa oli jotain hyvin lohduttavaa ja samalla koomista. Pallero oli tuttu joistain japanilaisista animeista, mutten koskaan osannut ajatella, että pallero olisi ihan oikeasti olemassa! :D Aion ehdottomasti kokeilla näitä palleroita myös kotona! Palleroiden oikea nimi taisi olla Mochi. Oma lempparini oli mochi with red bean paste, mutta palleroita sai myös eri täyte- ja kuorivariaatioilla.




Spirited away -elokuvassa päähenkilö Chihiro syö jotain mochin tapaista palleroa, ja mulle tuli välittömästi tämä elokuva mieleen, kun maistoin mochia! Just like in the movies!

                              Kylläpä ne pallerot näyttivät viihdyttävän myös raavasta miestä! :D

Ja ilmeisesti yksi täytevariaatioista oli bataattia (tai makeaa perunamössöä, who knows!)



Japanissa pääsimme ihmettelemään myös Tokion kalamarkkinoita. Olin vähän pettynyt markkinoihin, koska en nähnyt mieletöntä kalafiestaa, koska kaikki fisut olivat piilossa valkoisissa bokseissa TAI sitten emme koskaan löytäneet tietämme niille oikeille kalamarkkinoille.. (Taisimme hyvinkin eksyä markkinoiden 'takahuoneeseen', jossa myyjät suhasivat ristiin rastiin isojen kylmäpakkaustensa kanssa). Joka tapauksessa, erinäisillä myyntikojuilla pääsin pällistelemään enemmän ihmeellisiä kaloja kun olen koskaan eläessäni nähnyt! :D





"Ja kaikki sanoo AAAAAAAAA!"


Ekana päivänä Tokiossa ulkona satoi vettä ja oli tosi kylmä! Sadepäivän pelastajana ja lämmittäjänä toimi ramen -nuudelit. Parasta tässä safkassa on aivan mielettömän herkullinen liemi, jossa nuudelit uiskentelevat. Uskon, että tällä safkalla voisi parantaa koko maailman!


Samaisena päivänä teimme perinteiset ja menimme sushi-ravintolaan (kyllä, me syötiin koko ajan!). Paikka oli täynnä pelkästään paikallisia, joten saimme puoleemme jonkin verran uteliaita katseita. Itse keskityimme kuitenkin vain ihmettelemään sushikokin hääräilyä, sillä istuimme keittiön 'tiskillä' (paras paikka ravintolassa, jos on yhtään kiinnostunut ruoanlaitosta!). Kokki väsäsi sushilautasemme valmiiksi lähes samassa hetkessä kun olimme sen tilanneet. Sushi-ninja-mastah! :) Itseäni ihmetytti erityisesti se, kuinka siistinä kokit pitivät alueensa, vaikka he tekivät koko ajan uusia annoksia. Tästä voisi allekirjoittanutkin ottaa vähän oppia..





Valitettavasti ehdimme olla Tokiossa vain muutaman päivän (ja nekin täysin jetlagaajina), joten moni mesta jäi vielä ihmettelemättä. Japanista jäi kuitenkin niin hyvä maku suuhun (kirjaimellisesti), että siellä tulemme vielä käymään ihan kunnolla.

Until that, sayonara!

Rakkaudella,

Paula

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti