Hapatettu ohra-spelttileipä

Jos tykkäät happaman leivän mausta, kannattaa kokeilla tätä ohjetta. Leipä saa parin päivän hapatuksen jälkeen hyvän maun ja sen sisustasta tulee erittäin mehevää.

Leipäjuuren tekeytymisaika saattaa tuntua pitkältä, mutta itse leivän leivontaan ei montaakaan tovia loppujen lopuksi mene. Alan usein tehdä uutta leipäjuurta jo ennen kuin aiempi leipä on loppu. Näin varmistan, että meillä on aina tuoretta leipää.

Jos leivot leipää usein, taikinakulhoa ei tarvitse joka taikinan jäljiltä pestä - voit antaa taikinan kuivua kulhon reunoille, ja kun alat tehdä uutta leipää, sinulla on jo pieni "juuri" taikinakulhon reunoilla valmiina.

Kuten jo jossain aiemmassa kirjoituksessa sanoin, olen tämän kesän aikana hurahtanut leivän leivontaan aivan totaalisesti! Leivon joka viikko ainakin parisen satsia erilaisia leipiä, ja koko ajan suunnittelen uusia reseptejä päässäni. En saa leivästä tarpeekseni! Meidän talouden jauhokulutus on kesän aikana noussut entisestään, mutta silti jauhokaappimme näyttää aina vaan tyhjältä. I wonder why..? :D

Koska olen hurahtanut Leipään aivan 6-0, en voi olla levittämättä Leivän ilosanomaa myös teille! Siksipä tässä postauksessa kerron, miksi sinunkin kannattaa alkaa leipoa leipää jo tänään:

Leivän leivonta on aivan mielettömän hauskaa puuhaa. Se on mielenkiintoista ensinnäkin siksi, että olemme tekemisissä elävän olion kanssa. Hiiva saa leipätaikinan kohoamaan, ja kohotus tuo leipään haluamaamme mehevyyttä. Mikä sen hienompaa kuin katsoa, kun pieni taikinapallero alkaa vain hetken kohotuksen jälkeen pullistella kulhon reunoilta yli (siis kirjaimellisesti, katso vaikka itse)!

Monsteritaikina! Säikeistä näkee, että taikinaan on muodostunut hyvä sitko.

Visuaalisten aistien lisäksi leipätaikina miellyttää myös tuntoaistia - taikina on aivan ihanan tuntuista. En tiedä mitään parempaa kuin se, että saan työntää sormeni pehmeään, täydellisen sitkoiseen taikinaan. Jos et tiedä mistä puhun, sinun on kokeiltava sitä itse.

Seriously.

Just try it.

Itsetehtyyn leipään ei tarvitse myöskään laittaa aivan järkyttävästi hiivaa. Etenkin jos käytät leipäjuuria *, voit vähentää "kauppa"hiivamäärän ainakin kolmasosaan, tai voit kokeilla jopa tehdä leipää täysin ilman hiivaa. Näin ollen itsetehty leipä hivelee myös kuuloaistiamme, sillä epämiellyttävät pörinät jäävät villihiivan käyttäjillä vähemmälle ;)

* Leipäjuuri (hapanjuuri) on villihiivaa, joka kohottaa leipää (tavallisen hiivan tavoin) ja tekee sen sisustasta mehevän ja antaa leivälle hapanta makua.

 

It´s alive! Hapanjuuri on elossa, kun se kuplii.

Kotikutoisesta leivästä voi tehdä juuri sellaista kuin itse haluat. Kun olet tehnyt muutaman leivän ohjeiden mukaan, ja olet päässyt hommasta jyvälle, voit alkaa soveltaa itse omia leipiäsi. Mene jauho-osastolle and go crazy! Leipiä oppii leipomaan leipomalla. Kokeile rohkeasti erilaisia jauho- ja makuyhdistelmiä, ja löydät varmasti oman suosikkireseptisi.

 

A good bread makes you so happy that even your shirt wants to smile!

 Sanomatta selvää lienee myös se, että tuore leipä maistuu ja tuoksuu aivan jumalaiselta!

JA jauhokeon kukkuraksi; leivän tekeminen on HELPPOA! If I can do it, you can do it!

Eli ei muuta kuin jauhot pöydälle ja vaivaamaan.

Kaiken tämän paasaamisen jälkeen te, hyvät lukijat, varmaan ajattelette, että olen täysin unohtanut itse leivän, josta lähdin alun perin kirjoittamaan.
Jos totta puhutaan, niin unohdinkin.
Sitten nukuin yön yli, ja tulin järkiini. 

So ladies and gents, I give you Le Bröd of the hour:
OHRA-SPELTTILEIPÄ

Kaksi keskikokoista leipää:

Päivä 1 ilta:

5 dl vehnäjauhoja

4 dl vettä

200 g vehnähapanjuurta (kts. ohje kauraleipä)

Sekoita aineet taikinakulhossa. Peitä ja jätä huoneenlämpöön.

Päivä 2 aamu:

3 dl vehnäjauhoja

2 dl vettä

Lisää aineet taikinaan ja sekoita. Peitä ja jätä huoneenlämpöön.

Päivä 3 aamu:

7 dl spelttijauhoja

2 dl ohrajauhoja

2 rkl suolaa

2 rkl sokeria

2 dl vettä

n. 8 g tuorehiivaa

Murenna hiiva veden joukkoon ja sekoita kunnes hiiva on liuennut. Lisää kaikki aineet taikinaan ja vaivaa taikinaa yleiskoneessa noin 10-15 minuuttia tai kunnes taikina irtoaa kulhon reunoilta. Jos vaivaat taikinaa käsin, vaivausaika on puolet pidempi.

Anna taikinan levätä peitettynä huoneenlämmössä noin tunti

Taikinaan on muodostunut hyvä sitko, kun se irtoaa kulhon reunoilta.

 Päälle:

oliiviöljyä

Kaada oliiviöljyä käsiisi ja taikinan päälle. Irrota taikina kulhon reunoilta ja vaivaa sitä hetki käsin (kulhossa tai pöydällä). Tässä vaivauksessa taikinasta puristetaan ilma pois, eli se pienenee jälleen tiiviiksi palloksi. Taikinan pitäisi olla löysää, mutta sen ei pitäisi tarttua käsiisi. Jos taikina on liian tahmeaa, siihen ei ole muodostunut sitkoa vaivaamisvaiheessa tai siihen ei ole lisätty tarpeeksi jauhoja.Jos taikina tarttuu käsiisi liikaa, voit laittaa puolet taikinasta jauhotettuun kulhoon, ja voit "höpsyttää" (jos et tiedä mitä tämä tarkoittaa, kysy mummiltasi! :D) taikinasta ilmat pois. 

Laita valmiit leivät uunipellille tai leipävuokaan ja anna leipien kohota vielä tunti. Viimeisessä kohotuksessa taikina paisuu lopulliseen kokoonsa. Suosittelen, että käytät kohotusvaiheessa leipien ympärillä tukiraameja, jotka vievät leivän kasvua ylös, ei sivuille. Käytän itse irtopohjavuoan reunoja, jotka irrotan leivän ympäriltä paiston puolivälissä. Vuoan reunat kannattaa öljytä, etteivät ne jää leipään kiinni.

Kuumenna uuni 250 asteeseen ja laita leivät paistumaan uunin keskiosaan. Vähennä uunin lämpö 200 asteeseen. Paista leipiä noin 40-50 minuuttia. Leivän kypsyyden voi kokeilla kopauttamalla leivän pohjaa. Jos sieltä kuuluu kumea ääni, leipä on valmis.

Leivän sisustasta näkee, että leipä on ilmava ja mehevä.

Mahtavan makoisia leivontahetkiä kaikille!

Rakkaudella,

Paula